Toteutin viime viikolla pitkäaikaisen haaveen! Vuosia, vuosia olen ajatellut vielä joskus investoivani saumuriin, ja nyt sen tein. Olen pitkään halunnut ommella itse vaatteita ja juttuja kotiin, mutta en ole oikein tullut juttuun ompelukoneen kanssa.
Olen muistellut, että saumurilla oli kauan sitten käsityötunnilla mukavaa huristella, ja muistin oikein! 🙂
Yksi saumurinhankintaa jarruttava asia (viime vuosien kroonisen ajanpuutteen lisäksi) on ollut käsitys siitä, että saumurit on hurjan kalliita. Ja onhan ne, jos on tarve ammattilaistason vehkeelle tai kaipaa ihan huippulaitetta.
Itse ajattelin lähteä liikkeelle Singerin perussaumurista, jota löytyi tasan yksi kappale lähi-Prisman hyllystä. 15 % alennus sai tekemään lopullisen ostopäätöksen, ja niin saumuri pääsi ostoskärryyn salaattiainesten ja muiden ruokatarvikkeiden sekaan.
Etukäteen saumuriasioita netistä lueskellessa mietin hallitsenko erilaiset laitteen käyttöönottoon liittyvät kommervenkit, mutta langoituskin sujui ongelmitta yksinkertaisten ohjeiden avulla. Kerran ehti hametta ommellessa jo katketa neula (älä kysy), mutta senkin vaihtaminen oli onneksi simppeliä. Opinpahan senkin!
Niinpä pääsin huristamaan projektin, joka oli ollut jo pitempään mielessä! Eli vanhoista pöytäliinoista ja lakanasta tehdyn kotihameen. <3 Varminta oli valita ensimmäiseksi ompelukseksi simppeli tilkkutyö, jotta ompelumotivaatio ei hyytyisi alkuunsa. Saumuri tuntuu tällä hetkellä oikein toimivalta ja sopivalta omiin tarpeisiin.
Olin hankkinut jo etukäteen erilaisia, kirjailtuja vintage-liinoja pääasiassa Vintedistä. Lakana oli tullut perintönä puolison suvulta. Alunperin ajattelin ommella helmaan taitteen ompelukoneella, mutta toisen koneen kaivaminen esille ei houkutellut intensiivisen työpäivän päälle. Niinpä kurkkasin mitä nauhavarastosta löytyisi, ja sieltä löytyi just sopivasti valkoista brodyyriä! <3
Kukkia, pitsiä, vintagea, kierrätystä! <3
Ostin viime talvena vanhan ompelurasian (senkin sieltä Vintedistä), ja myyjä oli laittanut mukaan kaiken vuosien varrella kertyneen sisällön – mukaan lukien kasan erilaisia pitsinauhoja. Onneksi pesin ja säästin ne, vaikka silloin mietin mahtaako niille olla koskaan käyttöä. Ja mikä parasta, nauhan sai ommeltua saumurilla paikoilleen!
Kesäloman loputtua jo viikkoja sitten puutarha on ollut vähän paitsiossa ja joutunut elämään omaa elämäänsä ilman isompaa huomiota. Luonnollisesti elämä on siellä kuitenkin jatkunut! <3
Liljat ja unikot alkaa lopetella kukintaansa, samoin kuitupellava. Piiankieli kukkii vielä iloisesti, samoin koko yrttilaatikon vallanneet ja mustaviinimarjapensaista tukea hakevat köynnöskrassit! Ruusupapu tykkää köynnöstää terassinaitaa pitkin, elämänlangoilla on omat tukensa. Ikisuosikkini tuoksuherneet kukkii ja tuoksuu ihanasti! Kuvan kimppu on omasta pihasta poimittu, kaikki itse kasvatettu. <3
Vähän jännittää, kuinka pahasti hurahdan ompelemiseen. Seuraavat suunnitelmat on jo tehty… 🙂
